Satuin haeskelemaan tietoa Hiitolasta, kun kuulin, että siskoni pojan vaimon äidinpuoleiset sukujuuret ovat Hiitolassa luovutetussa Karjalassa. Samalta paikkakunnalta on syntyjään myös kirjailija Eeva Kilpi.
Netistä sattui löytymään Hiitola-sukkien ohje, jota ajettelin kokeilla. Minulla ei sattunut olemaan kotona muuta lankaa kuin 7 veljestä. Varteen laitoin ohjeen mukaan 14 silmukkaa puikoille, kun en ruvennut miettimään, miten mallia olisi pitänyt muuttaa muulle silmukkaluvulle. Teräosassa vähensin silmukoita.
Kuka nämä perinnesukat sitten saa? No siskoni miniä tietenkin.
Sievän näköiset sukat. Kelpaa nuo laittaa jalkaan ja jalka saappaaseen, kun lähtee marjametsälle. Villasukka on lämmin lanja.
VastaaPoistaKaunis kuvio sinun perinne sukissa, oli helppo malli neuloa.
VastaaPoistaHei, kiitos ilmoituksesta. Hienot sukat olet saanut tehtyä. Mukavaa, että edesmenneen äitini selvittämä ohje on käytössä :)
VastaaPoistaKiitos kaikille kommenteista! t. Piri
VastaaPoistaAinako vaan netis pyörii tuo väärä ohje. :( Oikea ohje: http://www.ravelry.com/patterns/library/hiitolan-sukat
VastaaPoistaRattu hyvä, ei ole aihetta pahastua, jos nyt satuin tekemään kolme vuotta sitten "väärällä" ohjeella Hiitola-sukat. Minä en ole ohjetta sinne laittanut.
VastaaPoistaPariin kirjaan viittaa tuo antamasi ohjelinkki.
Tiedän kyllä . . . olen pahoillani heidän puolestaan, jotka ovat tehneet sukat sillä ohjeella ja luulleet tehneensä Hiitola-sukat. Nuo sinun tekemäsi sukat ovat perinnesukkia, joita kutsutaan nimellä Koukkukaira-, Koukkuraita- tai Polveke- ta Siksak- sukat. Tuo malli on kulkeutunut Suomeen 1800-luvulla ja sitä ainakin meillä päin on kudottu siitä lähtien ja yhä vielä. Siitä on monia eri variaatioita. Mutta Hiitolan sukka eroaa tästä merkittävästi, vaikka äkkiä katsoen näyttääkin samalta.
Poista