lauantai 28. kesäkuuta 2014
Kaksin aina kaunihimpi
Nyt minun keltainenkin perhoskämmekkä on avannut kukkansa. Tänä vuonna niitä on kuusi kappaletta. Kyllä näille kerran viikossa raaskii kahvikekkerit pitää..
tiistai 24. kesäkuuta 2014
Nyt tehdään raparperihilloketta
Raparperipuska työntää uutta vartta sateiden ansiosta. Pienellä vaivalla raparperistä saa tehdyksi hilloketta. Jotkut puhuvat kompotista eikä hillokkeesta. Pilkoin huuhdellut varret (kolme paksua vartta = 800 gr) kattilaan mehustumaan yön yli sokerin ( 2 dl) ja mausteiden (1 tl vaniliinisokeria, 1 tl kanelia ja 1 tl inkivääriä) sekä öljyn ( 1 rkl rypsiöljyä) kanssa.
Yön aikana varsista irtoaa nestettä sen verran, ettei vettä tarvitse lisätä. Palaset pehmenevät jo yön aikana sen verran, että riittää oikeastaan n. 10 minuutin kiehauttaminen. Itse en osaa sanoa, minkä lisän tuo öljy tekee. Netistä kun katselee kompottiohjeita, niin niissä näkyy oljyä käytettävän.
Aamupuuron päälle olen hilloketta laittanut. Sopii myös rasvattoman raejuuston kaveriksi välipalana.
Aamupuuron päälle olen hilloketta laittanut. Sopii myös rasvattoman raejuuston kaveriksi välipalana.
tiistai 17. kesäkuuta 2014
Pari päivää juhannusaattoon
Tämänaamuisen lenkin teimme kuuden lämpöasteen säässä pohjoistuulen puhaltaessa. Piäisikö kohta olla käsillä Suomen suven helein aika? Se hyvä puoli asiassa taitaa olla, että perennojen kukinta kestää pitempään. Nahkasormikkaita kaipasin.
Lumipalloheiden kukat ovat saaneet lopullisen värityksen.
Perennoista on siniset ja keltaiset kukat avanneet nuppujaan. Etualalla on vuorikaunokkia, taustalla akileijoja ja lehtosinilatvaa.
Siperiankurjenmiekan sisus on uskomaton.
Keltainen saksankurjenmiekka tuoksuu sitruunaiselle.
Lumipalloheiden kukat ovat saaneet lopullisen värityksen.
Perennoista on siniset ja keltaiset kukat avanneet nuppujaan. Etualalla on vuorikaunokkia, taustalla akileijoja ja lehtosinilatvaa.
Siperiankurjenmiekan sisus on uskomaton.
Keltainen saksankurjenmiekka tuoksuu sitruunaiselle.
Keltaissa päivänliljassa on vaniljainen kukkakaupan tuoksu.
Tämä kaunokainen oli avannut ensimmäisen kahdestakymmenestä nupustaan viime yönä. Tähän pioniin liittyy paljon muistoja. Meille juurakon lähetti isäni n. 15 vuotta sitten, kun vanhempani muuttivat paritalosta kerrostaloon. Sitä ennen juurakko oli ollut jo lapsuuskotini kukkapenkissä. Sinne alku oli saatu 1950-luvulla serkkuni perheeltä. Nyt heitä ketään ei ole enää elossa. Siksi tämän pionin kukinta liikuttaa joka vuosi.
Seuranani olleelta kisulilta ei tarvinnut kahdesti kysyä - ihme kyllä -, että lähdetäänkö sisälle. Oliko sillä sitten vilu vai joko nälkä pääsi yllättämään? Sen tietää kisuli itse.
perjantai 13. kesäkuuta 2014
Aah... kesä
Mökkisaunan kuistilta avautuvaa näkymää ei väsy katsomasta. Neljä tukkakoskeloa ui rantavedessä, syvemmällä uiskenteli yhdeksän kuikkaa.
perjantai 6. kesäkuuta 2014
Ruusuorapihlajan loistoa
Tätä kauniimmaksi ei punakukkainen pensas tai pitäisikö jo sanoa puu voi tulla. Ikää tällä on jo lähes kolmekymmentä vuotta.Ylimmät okasat ovat jo n. neljässä metrissä. Pensas oli niin pieni meille tulleessan, että mieheni toi sen bussissa töistä tullessaan. Salkku toisessa kädessä ja toisessa pensas. Ei taitaisi enää bussiin olla asiaa.
tiistai 3. kesäkuuta 2014
Viikon väri on valkoinen
Omenapuu
Valkoinen rusokuusama
Norjanangervo (tai jokin muu angervo)
Arovuokko
Valkoinen sammaleimu
Lumipalloheisi
Pihlaja
Kielo
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)