Valokuvatorstain 345. haaste - liike

Lounaistuulta mökkijärvellä kesällä kerran. Klikkaa kuvaa.

Katso myös nämä,

Kesän valoa

Kun nyt pakkasten tullen katselee kesällä otettuja valokuvia, niin huomaa selvän eron auringon valossa. Heinäkuista valoa on ikävä. Hellettä en niinkään kaipaa. Inkoon Kopparnäsissä kävimme pienellä retkellä. Siellä olen oppinut tuntemaan ruohokanukan ja meriasterin. Rantakalliot ovat sileät. Onneksi itse en nähnyt yhtään rantakäärmettä. Mieheni näki niitä  kallioiden raoissa useampia.

Googlettamalla löytyi tietoa Kopparnäsin historiasta. Oikein ydinvoimalaa oli tänne kaavailtu.

 

 

  

 

Valokuvatorstain 336. haaste - laiva

Eipä löytynyt tiedostoista tuoretta laivakuvaa tältä tai viime vuodelta. Mennään siksi reilusti ajassa taaksepäin elikä 1970-luvun alkupuolelle. Nostalginen kuva on skannaus diakuvasta, joka on otettu sisävesilaivan kannelta matkustaessamme Karviosta Savonlinnaan.

Taitaa olla Marleenalla hetki vapaata ennen iltapäiväkahvien keittämistä.

Täältä löytyvät muut laivat.

Daalian kukintaa

Tänä kesänä istutin daalian juurakon kasvimaahan suoraan kellarista kesäkuun alkupuolella. Aluksi kasvu oli hidasta, mutta heinäkuun helteet antoivat kasvulle vautia. Varret kasvoivat parimetrisiksi. Juurakosta nousi viisi vartta. Toissa päivänä oli sen verran kova tuuli ukkosen aikaan, että se katkoi kolme vartta. Sähkötkin  katkesi yli tunniksi. Nyt minulla on maljakossa kymmenkunta kukkaa.

Vanhempanoi saivat juurakon tätini mökiltä Juvalta 1970-luvulla. Minulle juurakko tuli 1990-luvun lopulla, kun vanhempani muuttivat kerrostaloon. Kellarissa juurakko on talvehtinut sanomalehden päällä avoimessa muovisäkissä. Syyskuussa otan juurakon liiteriin kuivahtamaan ja odottamaan kellariin vientiä.

Ikkunan takaa

Meillä tontin takaosa on luonnontilaista mäntykangasta. Siellä on pieni  rusakkko tai  jänis

näyttäytynyt muutaman kerran, kun itse olemme olleet sisällä. Taitaa olla hankipoikanen. Niin herttaiselta näytti tuossa kolmen metrin päässä istuessaan.

Taitaa tulla jonkin verran mustikoita tänäkin vuonna. Ainakin tuomipihlajassamme pesivät sepelkyyhkyt käyvät poimimassa suihinsa sinertyneitä marjoja. Ei tule pitkäksi ruoanhakumatka, kun tuomipihlajassamme pesivät.