tiistai 18. syyskuuta 2012

Viljapellon laitaa

Syyskuu on jo näin pitkällä, mutta silti vehnäpelto odottaa vielä puijaansa. Tuollainen ruskeansävyinen pelto on jotenkin alakuloisen näköinen. En päässyt oikaisemaan pellon poikki marjapaikkaani, vaan jouduin kulkemaan pellon laitaa.
Reilu viikko on aikaa siihen hetkeen, kun pyssymiehet pääsevät mieliharrastuksen pariin. Voi, voi. Varokaa peurat puisia rakennelmia peltoaukeiden reunamilla! Eipä auta silloin enää mennä metsään maastonvärisissä vaatteissa.

8 kommenttia:

  1. Tuo vehnäpelto on niin kaunis. Eikä tähkät vielä nuoku, se muistaakseni oli kypsymisen merkki.
    Ihania syksyisiä kuvia.
    Saitkos marjoja?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt on lokakuu ja tuon peltomaiseman vilja on yhä puimatta. Taitaa olla liian märkää. Muistaakseni sain tuoltakin reissulta reppuuni kumpiakin marjoja.

      Poista
  2. Maalaistalon tyttärenä jotenkin rakastan noita viljapeltoja. Aurinkoinen sää yhdistettynä pieneen tuuleen ja viljaan, tuo jotain kivoja muistoja mieleen tai sitten se on vain syksy kaiken kaikkiaan.

    Ihanaista loppuviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pilvisenä päivänä minulle tulee sellainen tunne, että vilja on unohdettu pellolle, kun noin ruskean sävyinen on.

      Poista
  3. Sykyisten viljapeltojen tuoksu on hieno, siitä tykkään, tykkään myös katsella lainehtivaa viljaa.
    Sinun syksysi jatkuu kauniina, mutta varotaan vaan noita metsämiehiä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tota samaista peltomaisemaa ihailin keskikesällä tuulisella säällä bussin ikkunasta. Näin todella vihreitä aaltoja.

      Kyllä varon ja laitan kirkkaanväriset vaatteet, jos viikonloppuisin suuntaan syvemmälle metsään.

      Poista
  4. Heippa taas, tuli noukkiin kadonneita logeja seuranta listalleni, näin sadepäivänä kerkiin istuun ja päivittään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sisätöitä suosittelenkin sinulle. Rennosti sohvalla vaikka.

      Poista