maanantai 26. toukokuuta 2014

Kesävieraat ovat palanneet

Meillä on pihassa iso tuomipihlaja, josta on tullut vuosikymmenten aikana iso puu. Kolme vuotta sitten sepelkyyhkyt keksivät rakentaa harvan risupesän puun latvustoon yhden vaakatasossa olevan oksan päälle.



Pesä näkyy mustana möykkynä alemmassa kuvassa. Kumma kyllä pesä on kestänyt tuulet ja myrskyt, eikä ole hajonnut. Tässä jo aiemmin keväällä kuulin kauempaa sepelkyyhkyjen huhuilua ja ajattelin, että tulevakohan tänäkin keväänä pesimään. Ei tarvinnut kauaakaan odottaa, kun pari viikkoa sitten huomasin, että pesää ollaan korjailemassa. Risujen kuljetusoperaatio oli käynnissä. Ovatkohan sepelkyyhkyt pesäuskollisia vai onko sattumaa, että saman lajin linnut vain löytävät vanhan pesän?

Nyt kun katson puun alta pesälle, niin sieltä näkyy vain pyrstö ja satunnaisesti nokka näyttää heilahtavan. Pesällä ollessa ei huhuilua kuulu. Vuorotellen siellä haudotaan munia tällä hetkellä.

Meillä sattuu olemaan kompostori tuomipihlajan alla, mutteivät linnut ole moksiskaan liikkumisestamme. Hyvää pesintää, arvon kesävieraat!


Täältä löytyy tarkempaa tietoa sepelkyyhkystä.


2 kommenttia:

  1. Tuomipihlaja antaa hyvän suojan kodille. Kyllä linnut tietää, mihin pesä rakennetaan.
    Omalla pihallanikin sepelkyyhkyt kävivät syömässä lintulautojen alta, mutta sittemmin ovat kadonneet. Pesivät lähellä, äänetyä kuulen joskus, pesää en ole löytänyt.

    VastaaPoista
  2. Sepelkyyhkyn huhuilussa asuu lapsuuden muistot. Voi, kuinka tulikaan ikävä tuota ääntä ja tuota lintua, kun luin kirjoiuksesi. Upeat tuomipihlajat teillä. Minulla on vasta pensas-asteella. Kevätkesän kukoistusta Sinulle toivoo mehtäsielu

    VastaaPoista